Hankkeessa osallistuu 40 kumppania yhdeksästä Itämeren maasta.
Suomi ja Viro rakentavat Itämeren alueelle laajan, rajojen yli ulottuva vetylaakson. Asiasta kertoo suomalaisten suuryritysten innovaatioklusteri CLIC Innovation julkistamassaan tiedotteessa.
BalticSeaH2-nimeä kantavan projektin tavoitteena on luoda Itämeren alueelle integroitu vetytalous, joka mahdollistaa eri teollisuudenalojen hiilidioksidipäästöjen vähentämisen ja alueen energiaomavaraisuuden.
Hanke käynnistyy kesäkuun alussa ja kestää viisi vuotta. Hankekonsortioon kuuluu 40 kumppania yhdeksästä Itämeren maasta. Mukana ovat Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Saksa, Tanska, Norja ja Ruotsi.
Paikallisten keskusten yhdistäminen laajemmaksi laaksoksi tukee tiedotteen mukaan integroidun vetytalouden kehittymistä valtiorajojen yli, mitä ei ole tässä mittakaavassa tehty ennen Euroopassa.
Hankevalmistelu ja konsortion koordinointi tehtiin CLIC Innovationin johdolla, ja CLIC toimii myös projektin koordinaattorina.
Uuden vetylaakson keskus asettuu Etelä-Suomen ja Viron alueelle. Suomi ja Viro ovat keskiössä valtioita yhdistävän vetymarkkinan kehittämiseen, koska Suomenlahdella on ennestään vetylaakson mahdollistava infrastruktuuri.
Suomen ja Viron välillä kulkee maakaasuputkisto, sähköverkko ja lisäksi aktiivista meriliikennettä, jonka kehittämistä hiilineutraaliksi vedyn avulla tuetaan myös BalticSeaH2-projektissa.
Lisäksi projektin yhteistyötä koordinoiva siirtoverkkoyhtiö Gasgrid Finland valmistelee alueelle jo vetyinfrastruktuuria. Hankkeen arvioitu kokonaisvolyymi on 33 miljoonaa euroa, josta 25 miljoonaa on EU-avustusta.
Teollisuuden alat yhteen
Projektiin kuuluu myös 25 käytännön liiketoimintojen toteutusta ja investointiprojektia, joissa demonstroidaan vetytalouden eri osa-alueita.
Demonstrointiprojektien kokonaisinvestoinnit ovat yli 4 miljardia euroa, ja niiden tuotantopotentiaali tulevaisuudessa on jopa yli 100 000 tonnia vetyä vuosittain.
Hankkeessa yhdistetään tuotetun vedyn ympärille monia teollisuuden aloja, joissa voidaan käyttää joko vetyä suoraan tai tuottaa siitä jatkojalosteita omaan käyttöön tai myytäväksi.
Yrityksistä hankkeessa ovat mukana muun muassa teollisuuskonserni ABB, joka kehittää ja demonstroi päästöttömän meriliikenteen mahdollistavia megawattiluokan polttokennoratkaisuja yhdessä kumppaneidensa kanssa.
Energiayhtiö Helen aikoo puolestaan tuottaa hankkeen myötä vihreää vetyä PEM-elektrolysaattorilla. Ensimmäinen pilottilaitoksen on määrä olla toiminnassa vuonna 2024 ja palvella pääosin raskasta liikennettä.
Vetyä voidaan myös toimittaa konteissa teollisuuden tarpeisiin. Laitos vähentää tiedotteen mukaan hiilidioksidipäästöjä liikenteessä ja kaukolämmön tuotannossa jopa 400 000 tonnia laitoksen 20 vuoden elinkaaren aikana.
Projektin pyrkimyksenä on synnyttää voimakkaasti kasvava puhtaan vedyn markkina, joka nopeuttaa Itämeren alueen ja koko Euroopan vetytalouden kehittymistä.
Suomi on asettanut tavoitteekseen olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.
Lähde: Kauppalehti
