Tutkimus selittää, miksi virolaiset yrittäjät menestyvät niin hyvin

Vuonna 2018 Boltista tuli yksi Viron yksisarvisista, startup-yritys, jonka arvo on yli miljardi dollaria. Kuvan oikeudet: Bolt

Virossa startup-yrityksiä on asukasta kohden eniten Euroopassa, joten maan yritysjohtajat ovat selvästi onnistuneet jossain. Sitä selvitettiin myös Tarton yliopiston tutkimuksessa.

Viro rakensi taloutensa tyhjästä 30 vuodessa ja nopeammin kuin yksikään muu entinen neuvostotasavalta. Mikään ei kuvaa menestystä paremmin kun Viron vilkas startup-kenttä. Atomicon teettämän The State of European Tech 2021 -raportin mukaan Virossa on eniten startup-yrityksiä, yksisarvisia ja sijoituksia asukasta kohden Euroopassa.

Koronapandemian aikana Viro kuului peräti Euroopan unionin nopeimmin kasvavien talouksien joukkoon. Miten niin pääsi käymään? Arvoituksen ratkaisua avaa Tarton yliopiston tutkimus, joka antaa meille mahdollisuuden kurkistaa virolaisten yritysjohtajien mieleen.

Virolaiset tutkijat ovat vuodesta 2005 lähtien analysoineet säännöllisesti yritysjohtajuuden suuntauksia maassa. Tutkimus tehdään viiden vuoden välein, ja uusin raportti julkaistiin tällä viikolla. Tutkimuksen rahoitti valtiollinen Enterprise Estonia -organisaatio ja sen tekemistä johti Tarton yliopiston professori, taloustieteilijä ja psykologi Maaja Vadi.

Selkeä suunnitelma

Vadin mukaan tarkka suunnittelu ja organisointi näkyvät selkeästi yrityksen tuloksessa. Tutkimuksessa tarkasteltiinkin, kuinka paljon virolaiset yritykset panostavat ja käyttävät aikaa tavoitteidensa yksityiskohtaiseen suunnitteluun. Lähes kaikilla virolaisyrityksillä on strategisia suunnitelmia. Menestyneimmät laativat niitä vähintään seuraavaksi kolmeksi vuodeksi ja tietävät tarkalleen mitä tekevät ja miksi.

Se olisi selviö suuryrityksissä, mutta Vadin mukaan maaseudun pienet perheyrityksetkin katsovat aiempaa enemmän eteenpäin. Tutkimuksessa 60 prosenttia pk-yrityksistä ja 80 prosenttia suurista piti suunnittelua erittäin tärkeänä asiana, suorastaan perustavanlaatuisena rakennuspalikkana yrityksen kannalta. Trendi on ollut kasvussa viime vuosina.

“Yritykset eivät jätä enää mitään sattuman varaan”, toteaa Tarton yliopiston apulaisprofessori, tutkimuksen projektipäällikkö Krista Jaakson. “Siten ne voivat allokoida resurssejaan tehokkaammin.”

pastedGraphic.png

Tarton yliopiston professorit Maaja Vadi ja Krista Jaakson kartoittivat, mitä virolaiset yritysjohtajat pitivät tärkeänä. Kuva: Marian Männi

Selkeän vision lisäksi työntekijöiden tyytyväisyys oli johtajien prioriteettilistan yläpäässä. Tutkimukseen osallistui lähes 500 johtajaa eri puolilla Viroa. Kyselylomakkeissa ja fokusryhmähaastatteluissa vastaajat sanoivat työntekijöiden löytämisen ja sitouttamisen yritykseen olevan heidän ykköstavoitteitaan.

Samalla työntekijöiden evaluointi ja kontrollointi ei kiinnostanut johtajia juurikaan. Suuntaus kuvaa sekä pieniä että suuria yrityksiä.

“Uusi johtajasukupolvi ajattelee toisin kuin edeltäjänsä”, Jaakson sanoo ja näkee muutoksen koskevan erityisesti pääkaupungissa Tallinnassa ja lähialueilla toimivia yrityksiä. “He pitävät huolta työntekijöistään ja itsestään paremmin kuin koskaan aiemmin.”

Miten virolaisyritykset etsivät ja motivoivat työntekijöitä?

Työntekijöiden houkuttelemiseksi ei enää riitä, että sisustetaan viihtyisiä toimistotiloja pingispöytineen. Nyt johto pyrkii luomaan työyhteisöön ainutlaatuisen vahvaa yhteishenkeä ja yhteenkuuluvuutta, tukemaan työntekijöiden mielenterveyttä ja varmistamaan, että työ- ja yksityiselämä pysyvät tasapainossa.

Tallink-varustamon hallituksen puheenjohtaja Enn Pant huomautti Edasi-lehden haastattelussa, että työntekijöitä on kuunneltava ja heidän pitää tuntea, että heidät otetaan mukaan. Yrityksen johdon tehtävänä on varmistaa, että kaikki työntekijät, mutta erityisesti johtotehtävissä työskentelevät, jakavat samat arvot. “Yritystä ei voi johtaa Excel-taulukolla”, Pant vitsaili.

Automaattisia noutokaappeja valmistavan Cleveronin pääkonttori sijaitsee keskellä Viroa, kaukana Viron suurimmista IT-keskuksista. Osaajien löytäminen ja sitouttaminen on haaste. Yritys perusti tulevaisuuden työvoiman kouluttamiseksi oman akatemian, joka kattaa myös opiskelu- ja majoituskulut.

Digimuutokseen liittyviä palveluita tarjoava it-yritys Nortal järjestää maksettuja kesä- ja talvikursseja. Suurin osa osallistujista palkataan yritykseen.

”Kehitystä tukeva johtamiskulttuuri on voimistunut Virossa viime vuosina nopeasti!”, korostaa Krista Jaakson.

pastedGraphic_1.png Johtajia pyydettiin arvioimaan yhdestä viiteen asteikolla, kuinka tärkeitä näkökohdat ovat heille työntekijöiden motivoinnissa. Kaavion oikeudet: Enterprise Estonia ja Tarton yliopiston tutkimus

Maaja Vadi uskoo, että käsitys yrityksissä arvoista on muuttumassa Virossa. Hänen mukaansa se voi johtua työvoiman saannin aiheuttamasta paineesta.

“Esimerkiksi yksi haastatelluista johtajista kertoi, että hänen täytyy hemmotella työntekijöitään jatkuvasti, kysyä vointia ja pitää huolta”, Jaakson kuvaa.

Kun ensimmäinen tutkimus tehtiin viisitoista vuotta sitten, joustavuus ja työntekijöiden löytäminen olivat yrittäjien huolilistan häntäpäässä. Nyt ne ovat hypänneet ensimmäisiksi.

Pandemian aikana elokuusta 2021 helmikuuhun 2022 tehty tutkimus osoitti, että nopea sopeutuminen rajoituksiin hyödytti yritysten johtamista. Useimmille oli helppoa järjestää joustavaa työtä, jopa fyysisemmissä tehtävissä.

pastedGraphic_2.png Mikä vaikuttaa yritykseesi eniten? Kyllä/ei-vastaukset. Vastaajat olivat eniten samaa mieltä näiden väitteiden kanssa. Kaavion oikeudet: Enterprise Estonia ja Tarton yliopiston tutkimus

Tarton yliopiston tutkijat yllättyivät kuitenkin siitä, että virolaisjohtajilta tuntui puuttuvan kunnianhimoa.

“He eivät aina ajattele tarpeeksi globaalisti. Pienelle, rajallisten markkinoiden maalle on kasvun kannalta välttämätöntä ajatella isommin”, painottaa Vadi. Tutkijat ovat havainneet, että globaali ajattelutapa ja korkealentoiset tavoitteet tuovat lisää menestystä pitkällä aikavälillä etenkin pienyrityksille. Maaja Vadin mielestä Viron hallituksen pitäisi tehdä jotain asian hyväksi.

”Perhealoitteet kuulostavat varmaan kivoilta, mutta kuka maksaa eläkkeet ja kattaa kaikki muut sosiaalietuudet tulevaisuudessa? Tarvitsemme innovaatioita ja kasvua.”

Ja mistä muualta katteiden pitäisi tulla, jos ei paikallisilta yrityksiltä?

Tutkijoille oli lisäksi yllätys nähdä, kuinka ulkomaisessa omistuksessa olevat yritykset ovat tiukentaneet otettaan virolaisesta johdosta. Vuosien 2006 ja 2009 keskiarvoon verrattuna paikallisjohdolla on nyt 12 prosenttia vähemmän sananvaltaa yrityksen asioissa. Eniten, noin neljänneksen, paikallinen auktoriteetti on murentunut mainonnassa ja markkinatutkimuksessa.

Tutkimus ei käsitellyt tarkemmin, miksi ulkomaiset omistajat ovat lisänneet kontrolliaan

Osaksi suurempaa yhteisöä

Samalla ympäristöstä ja kestävästä kehityksestä on tullut virolaisille yrityksille yhä tärkeämpiä arvoja. Yrittäjät kokevat oman roolinsa yhteisössä olevan laajempi kuin pelkkä palkkojen maksaminen ja voiton tuottaminen omistajille. Myös työntekijöitä kannustetaan osallistumaan.

Kiinnostavana tuloksena selvisi, että virolaisjohtajat ovat suivaantuneet erilaisiin johtamisen muotitrendeihin ja tekniikoihin, kuten benchmarkingiin, asiakkuudenhallintaan tai oppivaan organisaatioon. Krista Jaaksonin arvelee johtajien ymmärtäneen, että monet niistä eivät perustu todellisuuteen – tai ainakaan virolaiseen todellisuuteen.

“Näyttää siltä, että johtajamme ovat tulleet itsevarmemmiksi ja pohtivat asioita tarkemmin”, sanoo Jaakson.

Tutkimus osoittaa, että virolaiset yritysjohtajat ovat alkaneet kulkea omia polkujaan selkeitä suunnitelmia seuraaten. Monista virolaisyrityksistä on alkanut tulla esikuvia siinä missä aikoinaan etsittiin inspiraatiota lännestä. Eräs haastatelluista mainitsikin, että mitä kokeneempi hänestä tulee, sitä enemmän hän yrittää vain olla oma itsensä johtajana.

Kirjoittaja: Marian Männi

Artikkelin rahoitti Euroopan aluekehitysrahasto Eesti Teadusagentuurin kautta.

Lähde: https://researchinestonia.eu/2022/04/22/why-estonian-entrepreneurs-are-so-successful-study-explains/

Ryynänen Consulting OÜ
Tornimäe 5, 10145 Tallinn ESTONIA
info@ryynanenconsulting.com
Reg. nr: 11984755
VAT: EE101607836

CEO: Ville Ryynänen
Phone: EST +372 56 46 44 58
Phone: Fin +358 40 1890 710
ville@ryynanenconsulting.com
Skype: viller155