Tutkimus paljastaa: Viro houkuttelee seikkailijoita

and fastest

Yritys Viroon houkuttelee yhä useampaa suomalaista ja perusteeksi riittää edullisen verotuksen ohella seikkailunhalu.

Muun muassa nämä seikat paljastuvat toukokuussa 2016 tehdystä Work in Estonia -tutkimuksesta. Eteläinen naapurivaltio on yhä useammalle suomalaiselle houkutteleva vaihtoehto asuin- ja työskentelymaana, yrittämisestä puhumattakaan. Kyselyyn osallistui yli 1 360 ihmistä, joista jopa 66,4 prosenttia piti Viroa mahdollisena asuin- ja työskentelymaana tulevaisuudessa. Myös yritys Viroon houkutteli monia kyselyyn vastanneista muun muassa kevyemmän verotuksen sekä yritysystävällisen ilmapiirin johdosta.

Suomessa pulaa työpaikoista

Eräs erityisesti suomalaisia yrittäjiä sekä työntekijöitä Virossa kiehtova seikka oli maan mielenkiintoiset työmahdollisuudet. Moni piti Viron työmarkkinoita sekä yrityskulttuuria positiivisena ja edullisesta verotuksestaan sekä sähköisistä palveluistaan tunnettu naapurimaa houkutteleekin eritoten seikkailunhaluisia. Yksi ratkaisevista tekijöistä on myös se, että Suomessa ei kaikilla aloilla riitä töitä.

– Kilpailu etenkin it-alan osaajista näkyy tuloksissa, sillä it-alan asiantuntijoista lähes 60 prosenttia arvioi virolaispalkalla saavutettavan ostovoimansa paremmaksi kuin Suomessa, sanoo tutkimuksen teettäneen rekrytointipalvelu Duunitorin palvelujohtaja Martti Kuusanmäki Keskisuomalainen-lehdessä.

Yritys Viroon nopeasti

Monelle työttömälle and fastest on ollut henkireikä, jolla liiketoiminta saadaan käynnistettyä hetkessä. Maan edistykselliset sähköiset palvelut mahdollistavat yritystoiminnan starttaamisen nopeasti ja vaivattomasti. Yritys Viroon ei kuitenkaan kiehdo kaikkia suomalaisia: osa tutkimukseen osallistujista suhtautui Viron sosiaaliturvaan varauksellisesti. Siitäkin huolimatta eteläisessä naapurivaltiossa yrittämiseen ja työskentelemiseen negatiivisesti suhtautui vain joka kymmenes vastaajista.

Viron Elinkeinoelämän kehittämissäätiö EAS:n ja työelämämedia Duunitorin huhtikuussa 2016 teettämä tutkimus toteutettiin avoimena verkkokyselynä työnhakuportaalissa ja sosiaalisen median verkostoissa.  Kyselyn toteuttamisesta vastasivat viestintätoimisto Wolfcom ja Duunitori.