Viro kertoo saaneensa jo seitsemännen yksisarvisensa, eli yli miljardin dollarin arvoisen startup-yrityksen. Tallinnassa uskotaan, että digi-Viron menestys johtuu yhteisöllisyydestä ja yhdessä tekemisestä.
Talouspäivälehti Äripäevan ”500 Viron rikkainta” -listaus on startup-yrittäjien ja yksisarvisten juhlaa. Listan kolme kärkisijaa menivät tänä vuonna Viron nuorille startup-sankareille, joista rikkaimman omaisuuden arvoksi Äripäev laskee yli kaksi miljardia euroa.
Tämä virolaismiljardööri on nettipohjaisen valuutansiirtopalvelun Wisen, entisen TransferWisen, perustaja Kristo Käärmann, 41. Wise listattiin hiljattain Lontoon pörssiin, ja Käärmannin omaisuuden arvo heilahtelee samassa tahdissa Wisen pörssikurssin kanssa.
Äripäevan listan kakkossija kuuluu Käärmannin yhtiökumppanille Taavet Hinrikusille, 40, joka myös on päässyt miljardikerhoon. Kolmannella sijalla on potkulautojen vuokrausta, ruuan kotiinkuljetusta ja muita mobiilipalveluja tuottavan Boltin perustaja Martin Villig, 27.
Suomessa voi olla vaikea ymmärtää sitä, miten suuria tähtiä Viron nuoret ja menestyneet startup-yrittäjät ovat kotimaassaan. Media seuraa heidän jokaista liikettään ja raportoi heidän yritystensä jokaisesta uudesta bisnesavauksesta ja sijoittajilta kerätystä miljoonasta.
Startup-miljonäärejä käytetään Virossa esimerkkeinä siitä, miten amerikkalainen unelma on täyttä totta nykypäivän Virossa: kuka tahansa voi perustaa startup-firman ja alkaa kerätä sille miljoonia.
Lisää löylyä Viron startup-kiukaalle paiskoo Viron valtion ylläpitämä Startup Estonia, jonka keskeisiin tehtäviin kuuluu raportoida maailmalle Viron startup-menestyksestä.
Pari viikkoa sitten Startup Estonia kertoi Viron saaneen kaksi uutta yksisarvista – eli markkina-arvoltaan yli miljardin dollarin startup-yritystä − Wisen, Boltin ja kolmen muun jo olemassa olevan rinnalle. Viron uudet yksisarviset ovat Lontoossa vakuutuspalveluja yrittäjätaksinkuljettajille kehittävä Zego ja Yhdysvaltain Virginiassa verkkoidentiteetin tunnistuspalveluja kehittävä ID.me.
Zego on kerännyt rahaa virolaisilta sijoittajilta ja sen toimitusjohtaja on virolainen Sten Saar, kun taas ID.me:n yksi perustajista on virolainen Tanel Suurhans. Suurhans myös vastaa ID.me:n teknisestä kehitystyöstä.
Yhdessä toista tukien
Viron startup-pöhinä on kuumimmillaan Tallinnan Telliskiven ”luovassa keskuksessa” sekä Ülemiste Cityssä.
Telliskivi on boheemin oloinen vanha tehdaskompleksi, jossa on ravintoloiden lisäksi työtiloja startup-yrittäjille, ja jossa virolaisen Starship Technologiesin muodikkaat paketti- ja ruuankuljetusrobotit matelevat hiljalleen pitkin jalkakäytäviä.
Ülemiste City puolestaan on tsaarinaikaisen Dvigatel-metallitehtaan tiloihin ja sen ympäristöön rakennettu toimistokaupunginosa Tallinnan lentokentän kupeessa. Keskeinen toimija Ülemiste Cityssä on työtiloja kehittävä suomalainen Technopolis.
Telliskivessä startup-yrittäjät ovat kerääntyneet co-working-tiloihin ja toimistohotelleihin, kuten Palo Alto Clubiin. Palo Alto Club on ulkoa päin vaatimaton, mutta sisältä moderniksi sisustettu toimitila, jossa asiakkaiden keski-ikä on silmiinpistävän matala. Community Manager Kairi Loomet luonnehtii Palo Alto Clubia kerhoksi, jossa kaikki puhaltavat yhteen hiileen ja jonka jäsenille tarjotaan tukipalveluita kuten luentoja ja konsultaatiota.
”Juuri yhteishenki on saanut Viron startup-sektorin kukoistamaan. Virolaisstartupien omistajat ja työntekijät eivät koe olevansa toistensa kilpailijoita, vaan juttuja tehdään yhdessä ja toinen toista tukien”, Loomet kertoo.
”Viro on pieni, joten virolaisstartupien toimintakenttänä ja markkinana on heti koko maailma.”
Maailmalla virolaiset startup-yrittäjät käyttävät itsestään ironista nimitystä Estonian Mafia. Sillä he viittaavat yhteenkuuluvuushenkeen.
Muutetaan maailmaa
Palo Alto Clubin taustalla on virolaisia enkelisijoittajia yhdistävä Superangel-rahasto, jossa on partnerina mukana myös sijoittaja Suomesta, Mikko Silventola.
Silventola on Tallinnan startup-ympyröissä tuttu tekijä ja mukana monissa paikallisissa alkuvaiheen yrityksissä. Hän oli myös Taxifyn, nykyisen Boltin, ensimmäinen sijoittaja ja on yhä yksi sen suurimmista omistajista.
Vuonna 2014 kerätyssä siemenrahoituksessa Taxifyn arvoksi tuli 650 000 euroa, kun nyt Boltin markkina-arvoksi lasketaan yli neljä miljardia euroa. Tuoreimmalla, elokuussa päättyneellä rahoituskierroksella Bolt keräsi sijoittajilta 600 miljoonaa euroa.
”Näin jo Virossa asuessani 2006−2007, miten Viro oli matkalla tärkeäksi eurooppalaiseksi start-up hubiksi, ja nyt virolaisia menestystarinoita alkaa olla jo todella monia, ehkä Suomeakin enemmän? Viron uuden polven menestyneet yrittäjät ovat oman ison exitinsä tehneet ja ovat nyt kädet savessa auttamassa muitakin nousuun omien hubiensa ja ohjelmiensa kautta”, Silventola kertoo nykyisestä kotikaupungistaan Zürichistä.
”Virossa kokeneet tekijät eivät tyydy vain rahoittamaan yhtiöitä, vaan ovat tiiviisti mukana mentoroimassa niitä. Aiemmat menestystarinat kannustavat paikallista yhteisöä asettamaan tavoitteensa entistäkin korkeammalle. Virossa halutaan todella muuttaa maailmaa, eikä raha ole siinä todellakaan päämotivaattori.”
Skypen alkuräjähdys
Viron startup-kulttuurin alkuräjähdyksen voi katsoa ajoittuvan tämän vuosituhannen ensimmäisen vuosikymmenen puoliväliin.
Maassa oli etsitty jo vuosia kuumeisesti Viron Nokiaa, mutta siinä sivussa myös uutta kansallista identiteettiä masentavan neuvostoajan jäljiltä. Näiden etsintöjen seurauksena ryhdyttiin vahvistamaan mielikuvaa digi-Virosta.
Jo 1990-luvulla Virossa oli otettu askelia digitaalisen ”infoyhteiskunnan” suuntaan ja tätä kehitystä oli kutsuttu Tiikerinloikaksi.
Nyt Virossa nostettiin esiin etenkin kaksi perustetta sille, miksi juuri Viro on innovatiivinen digiyhteiskunta: X-tee, eli kansalaispalvelujen keskittäminen verkkoon, ja Skype, joka oli Virossa kehitetty ja vuonna 2005 eBaylle 2,6 miljardilla dollarilla myyty netti- ja videopuhelujen kehittäjä.
Digi-Viron eturintamassa marssivat myös virolaiset liikepankit, jotka olivat avanneet nettipankkeja jo heti 1990-luvun alussa.
Skypen virolaisuudesta on kiistelty paljon, sillä sen todellinen perustaja ja kaupallistaja oli ruotsalainen Niklas Zennström, jonka lähin työtoveri oli tanskalainen Janus Friis. Zennström ja Friis veivät Skypen kehitystyön Tallinnaan, sillä siellä oli Neuvostoliiton jäljiltä runsaasti matemaattista ja teknistä osaamista, ja se oli edullista.
Skypen myynnissä myös sen virolaiset kehittäjät pääsivät kiinni suuriin rahoihin, joita he ovat sittemmin aktiivisesti sijoittaneet nouseviin virolaisiin startupeihin.
Viron seuraava rajusti kasvanut oma teknologiayhtiö oli israelilaistaustaisen Teddy Sagin Tarttoon vuonna 1999 perustama nettikasinoiden kehittäjä Playtech.
Rahaa Viron startupeille kanavoituu yhä enemmän exiteistä, eli sitä mukaa, kun jo kypsyneitä virolaisia startupeja myydään ulkomaille. Tuoreimmat isot virolaiset startup-kaupat ovat olleet − Wisen pörssilistautumisen ohella – ohjelmistotalojen Pipedrive ja Fortumo myynnit Amerikkaan.
Pipedrive nimettiin myynnin seurauksena Virossa uudeksi virolaiseksi yksisarviseksi, ja Fortumon kauppasummaksi ilmoitettiin 45 miljoonaa dollaria.
Mieluisat yrittäjät
Digi-Viron syntyä on seurannut läheltä Aku Sorainen, joka on Viron ja Baltian suurimman asianajotoimistoketjun Sorainenin pääomistaja. Jo 90-luvun alussa Viroon muuttanut Sorainen pitää merkittävänä sitä, että maa pääsi aloittamaan digiloikkansa puhtaalta pöydältä, ilman menneisyyden painolastia.
Etenkin tämä koskee X-teetä, julkisten palvelujen viemistä verkkoon.
”Viron oli helpompi miettiä kokonaisvaltaista ratkaisua ja luoda alusta, johon vietiin kerralla kaikki palvelut. Aluepolitiikka oli tässä myös oleellisessa asemassa, sillä Virossa on vähän ihmisiä ja suhteellisen suuri maaseutu. Piti luoda systeemi, millä maaseudun väki saa julkiset palvelut ilman että pitäisi lisätä viranomaisten määrää maaseudulla”, Sorainen kertoo.
Sorainen myöntää, että Viron panostukset tutkimukseen ja kehitystyöhön ovat kansainvälisessä vertailussa yhä vähäisiä, mutta hänen mukaansa Viron startup-sektorissa panostukset ovat suurempia kuin yhteiskunnan muilla osa-alueilla.
Soraisen mukaan startup-yrittäjät ovat Viron valtiolle erityisen mieluisia siitäkin syystä, että se saa startup-sektorista suhteellisesti enemmän verotuloja, sillä siellä palkat ovat oleellisesti Viron keskimääräistä korkeammat.
”It-sektorin menestyvät yrittäjät ja työntekijät kuluttavat keskimääräistä enemmän ja näin antavat työtä monille muille sektoreille. He myös sijoittavat takaisin yhteiskuntaan perustamalla kouluja ja lahjoittamalla hyväntekeväisyyteen.”
Viron it-miljonäärit muun muassa tukevat vähävaraiselle väestölle ruokaa kanavoivaa Viron ruokapankkia, ja Itä-Viron Jõhviin avattiin hiljattain teknologiakoulu, jonka yksi rahoittaja on Wise-miljardööri Kristo Käärmann.
Menestyvistä startup-yrittäjistä on kehkeytynyt Viroon myös keskeinen poliittinen voima, sillä he lahjoittavat maansa poliittisille puolueille satoja tuhansia euroja.
Kovaa kasvua
Startup Estonian mukaan startup-yrittäjyys ja sen yhteiskunnalle tuottamat tulot ja hyödyt ovat voimakkaassa kasvussa. Startup Estonian toimitusjohtajan Eve Peetersonin mukaan Viron kasvuyritykset maksoivat tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla palkkaveroja 56 miljoonaa euroa, eli 17 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana.
”Viisi viime vuotta Viron kasvuyrityssektori on kasvanut joka vuosi 20−30 prosenttia ja uskomme kasvuvauhdin pysyvän samanlaisena jatkossakin”, paaluttaa Peeterson.
Investointeja Viron startupit ovat Peetersonin mukaan keränneet tänä vuonna jo melkein 900 miljoonaa euroa. Luvussa on mukana Boltin keräämät 600 miljoonaa euroa.
Peetersonin mukaan Bolt ja myös Wise ovat yhä virolaisia startupeja, vaikka jälkimmäinen listattiinkin hiljattain pörssiin.
”Investoinneissa menee tänä vuonna varmaankin miljardin euron rajapyykki rikki”, tuumii Peeterson tyytyväisenä.
Työvoiman saatavuus pienessä Virossa on vieläkin haastavampaa kuin Suomessa, mikä johtuu myös Viron tiukista maahanmuuttorajoitteista. Aivan erityisesti työvoimapulasta kärsii ict-sektori. Tämän vuoden alussa uutisoitiin Viron ict-sektorin tarvitsevan heti yli 8 000 uutta työntekijää.
Pula tietotekniikkatyövoimasta myös nostaa alan palkkoja. Alan virolaisjulkaisun ITuudisedin syyskuussa julkaiseman kyselyn mukaan koodareiden keskipalkka nousee Virossa pian 4 500−5 000 euroon.
Startup-sektorin työvoimapulaa helpottamaan Viro on lanseerannut erityisen startup-viisumin, joita on Eve Peetersonin mukaan myönnetty jo 3 400 kappaletta. Neljännes viisumeista on myönnetty juurikin startup-yrityksen perustamiseksi. Peetersonin mukaan startup-viisumeilla on perustettu Viroon 242 yritystä, eli viidennes Viron kaikista startupeista.
E-residentit puolestaan ovat perustaneet Viron startupeista joka kolmannen. E-residentit ovat eräänlaisia virtuaalikansalaisia, jotka voivat lunastaa itselleen Viron sähköisen henkilökortin ja käyttää sitten rajoitetusti Viron sähköisiä kansalaispalveluja. E-kansalaiset pysyvät silti oman kotimaansa kansalaisina ja heidän pitää maksaa sinne veronsa.
Työvoimaa Viron startupit saavat etenkin Itä-Euroopasta, kuten Ukrainasta ja Moldovasta, mutta myös Etelä-Amerikasta kuten Brasiliasta.
Palo Alto Clubin yhteydessä Tallinnan-konttoria pitävän, tekstiviestipalveluja kehittävän Messenten johtoryhmän jäsen Marcus Kallavus kertoo, että tyypillinen Messentessä työskentelevä ulkomaalainen on yliopisto-opiskelija, joka tekee töitä opintojensa ohessa.
