UKK


Usein Kysytyt Kysymykset

Jos suunnittelet liiketoiminnan aloittamista Viroon, suosittelemme lukemaan tällä sivulla olevat Usein Kysytyt Kysymykset huolella. Sinun tulee muistaa, että vaikka Viro on Suomelle maantieteellisesti ja kulttuurillisesti läheinen maa, on Viro kuitenkin ulkomaa. Ja kun teet liiktoimintaa Suomi-Viro akselilla, on kyseessä kansainvälinen liiketoiminta ja myös sen takia tulee ottaa huomioon monia eri asioita.

1. Voiko suomalainen ajaa Suomessa virolaisen yhtiön omistamalla Viron rekisterissä olevalla autolla?

Tämä kysymys on jo pitkään askarruttanut monia eikä siihen ole vieläkään täysin yksiselitteistä vastausta. Lähtökohtana koko kysymykselle on Suomen kansalaisten eriarvoinen kohtelu muiden EU-maiden kansalaisiin verrattuna. Suomessa asuvalla suomalaisella ei ole Suomen lainsäädännön mukaan oikeutta kuljettaa muuta kuin Suomeen rekisteröityä ajoneuvoa. Tämä laki on luonnollisesti ristiriidassa EU:n vapaan liikkuvuuden kanssa, mutta Suomen viranomaiset eivät siitä välitä. EU lakia katsoessa kenellä tahansa suomalaisella on oikeus ajaa Suomessa mihin tahansa EU maahan rekisteröityä ajoneuvoa, mutta Suomen lakia noudattaessa oikeutta ei ole. Asian tekee vielä mutkikkaammaksi muissa Eu -maissa sijaitsevien yhtiöiden omistamat ajoneuvot. Alla esimerkki joka toivottovasti auttaa valaisemaan suomalaista yrittäjää tilanteen naurettavuudesta ja epäoikeudenmukaisuudesta.

Esimerkki §
Suomessa syntynyt ja asuva Marko on perustanut kuljetusalan liikkeen Saksaan Münchenin kaupunkiin yhdessä Ranskassa syntyneen ja asuvan liikekumppaninsa kanssa Jeanin sekä Suomessa syntyneen, mutta pysyvästi Espanjaan muuttaneen Kaukon kanssa. Saksa oli luonnollinen valinta yhtiön kotimaaksi verrattuna esimerkiksi Suomeen, koska sijainti on liiketoiminnan kannalta logistisesti parempi ja yhtiön tarvitsemien ajoneuvojen hinnat ovat Saksassa huomattavasti Suomea edullisemmat. Yhtiö hankkii kuljetuskalustoa tarkoituksenaan hoitaa tavarankuljetuksia EU -alueella ja yhtiön ajoneuvot rekisteröidään luonnollisesti kumppanusten saksalaisen yhtiön nimiin Saksaan. Yhtiöllä ei ole heti mahdollisuuksia palkata ulkopuolista työvoimaa ja siksi yrittäjien tulee hoitaa kuljetustehtävät itse. Yritys saa hyvin toimeksiantoja eri puolelta Eurooppaa ja toiminta sujuu moitteetta kunnes yhtiö saa toimeksiannon kuljettaa tavaraa Puolalaiselta tehtaalta Suomessa sijaitsevaan Ouluun. Yhtiökumppaneita epäilyttää onko heidän mahdollista toteuttaa toimeksiantoa lainkaan, koska he ovat kuulleet ettei Suomalaisilla ole oikeutta kuljettaa muuhun kuin Suomeen rekisteröityä ajoneuvoa Suomessa. Yhtiön ranskalainen osakas ja työntekijä Jean ei pääse keikalle koska hän on juuri ajamassa yhtiön saksalaista rekkaa Italiassa. Marko ja Kauko pähkäilevät voiko heistä kumpakaan ottaa työtä vastaan tehtävänään ajaa lasti Krakovasta Ouluun. Marko on kuullut huhuja että jos hän jää Suomessa kiinni ulkomaalaisen auton ratista niin autosta viedään kilvet ja hänelle määrätään karmeat verot maksettavaksi heti putkareissun jälkeen. Kauko ei ole aivan varma kohdellaanko häntä samoin, koska hän ei ole asunut yli vuoteen Suomessa vaikka onkin vielä seuraavat kaksi vuotta verovelvollinen Suomeen. Tästä epäselvyydestä johtuen Kauko on aina Suomeen sukuloimaan tullessaan vuokrannut Suomen rekisterissä olevan auton vaikka hänellä tietääkseen olisi oikeus ajaa espanjaan rekisteröityä autoaan vapaasti koko EU -alueella ja vaikka Venäjällä jos näin tahtoo. Onko Markolla tai Karilla siis mahdollisuutta suoriutua töistään joutumatta viranomaisten kiusaamaksi Suomessa?

Vastaus:
Ei. Suomen kansalaisilla tai pysyvästi muussa maassa kuin Suomessa asuvilla on oikeus kuljettaa muualle kuin Suomeen rekisteröityä ajoneuvoa Suomessa. Ajoneuvo saa olla yhtämittaisesti Suomessa max 6kk jonka jälkeen se pitää viedä pois Suomesta. Periaatteessa suomalaisilla olisi oikeus ajaa mihin tahansa EU-maahan rekisteröityä autoa myös kotimaassaan, mutta kukaan suomalainen ei ole vielä taistellut asiasta EU tuomioistuimessa esimerkkitapauksen saadakseen. Hyvä nyrkkisääntö ulkomaisia yhtiöitä omistaville suomalaisille on tehdä myös pysyvä muuttoilmoitus pois Suomesta. Jos yhtiön omistamalla autolla joutuu ajamaan työasioissa myös Suomessa on hyvä kantaa aina mukana ulkomaista henkilöllisyystodistusta ja todistusta asuinpaikastaan muualla kuin Suomessa, esim vuokrasopimusta tms. Viranomaisten lähtökohta Suomessa on näissä tapauksissa usein “syyllinen kunnes toisin todistetaan”, joten jos yhtiön omistaja asuu virallisesti vielä Suomessa eikä ole valmis taistelemaan oikeuksiensa puolesta ja kuluttamaan siihen aikaa eri oikeusasteissa kannattaa välttää Suomessa ajoa jos se vain on mahdollista tai pyrkiä löytämään yrityksen autolle muun maalainen kuljettaja aina kun autolla joudutaan ajamaan Suomessa.

Tässä myös ote Suomen tullin ohjeesta asian selventämiseksi:

Yritysajoneuvot
Suomessa vakinaisesti asuva luonnollinen henkilö, jonka työpaikka sijaitsee muussa valtiossa kuin Suomessa, voi väliaikaisesti veroa suorittamatta käyttää työpaikan sijaintivaltiossa pysyvästi rekisteröityä, työnantajansa omistuksessa tai hallinnassa olevaa ajoneuvoa Suomessa liikenteeseen yksinomaan työtehtäviensä hoitamiseen. Käyttö voidaan katsoa väliaikaiseksi, jos ajoneuvo viedään takaisin rekisteröintivaltioon kunkin työtehtävän päätyttyä. Väliaikaisena käyttönä voidaan kuitenkin pitää kerrallaan enintään kolmen vuorokauden yhtä jaksoista ajoneuvon käyttöä Suomessa. Ajoneuvon käyttöä asunnon ja työpaikan välisiin matkoihin ei pidetä työtehtävien hoitamisena. Ennen kuin ajoneuvoa ryhdytään käyttämään liikenteeseen, siitä on ilmoitettava tulliviranomaiselle lomakkeella nro 24, jonka tulliviranomainen vahvistaa vastaanotetuksi. Ajoneuvoa liikenteessä käytettäessä siinä on oltava tämä vahvistettu ilmoitus.

Työsuhdeajoneuvot
Työsuhdeajoneuvon väliaikainen veroton käyttö koskee ns. rajatyöntekijää, joka työskentelee muussa valtiossa, asuu Suomessa ja käyttää ajoneuvoa kummassakin. Tämän säännöksen perusteella Suomessa vakinaisesti asuva henkilö voi tietyin edellytyksin käyttää ulkomailla pysyvästi rekisteröityä ajoneuvoa väliaikaisesti autoveroa suorittamatta. Väliaikaisen verottoman käytön edellytyksenä on, että henkilö työskentelee sellaisen työnantajan palveluksessa, jolla on kiinteä toimipaikka ulkomailla. Ajoneuvon tulee olla työnantajan omistuksessa tai hallinnassa, ja sen on oltava rekisterissä siinä maassa, johon työnantaja on sijoittunut. Lisäksi ajoneuvon käyttöoikeuden tulee perustua työsopimukseen esimerkiksi autoedun muodossa. Ajoneuvolla on oltava Suomessa voimassa oleva liikennevakuutus. Työsuhdeajoneuvon väliaikainen veroton käyttö poikkeaa ns. yritysajoneuvon väliaikaisesta verottomasta käytöstä siinä, että yritysajoneuvoa voidaan käyttää yksinomaan työtehtävien hoitamiseen. Työsuhdeajoneuvon käyttöä puolestaan ei ole sidottu työtehtävien hoitamiseen, vaan ajoneuvoa voidaan käyttää myös omiin ajoihin. Ajoneuvon käyttö edellyttää Tullin lupaa, jota haetaan lomakkeella 17. Lupa voidaan myöntää 12 kuukaudeksi. Lupa voidaan uusia, mikäli hakija täyttää yhä ajoneuvon väliaikaisen verottoman käytön edellytykset. Väliaikaisen verottomuuden edellytyksenä on vielä, että ajoneuvoa käytetään enemmän ulkomailla kuin Suomessa. Käyttö arvioidaan 12 kuukauden mittaiselta jaksolta, jonka aikana ajoneuvoa on siis päivien mukaan laskettuna käytettävä enemmän ulkomailla. Jos ajoneuvoa käytetään saman päivän aikana sekä Suomessa että ulkomailla, sitä katsotaan käytettävän ulkomailla. Ajoneuvoa ei saa luovuttaa Suomessa vakinaisesti asuvan muun henkilön käytettäväksi. Tämä koskee myös työntekijän perheenjäseniä. Mikäli myös perheenjäsenillä halutaan olevan ajoneuvon käyttöoikeus, ajoneuvo tulee verottaa ja se tulee rekisteröidä Suomeen.
Suora linkki www.tulli.fi

2. Osinkojen nosto Virossa

Paljonko yrittäjä voi nostaa osinkoja (palkan sijaan) vuodessa?

Yrittäjä voi nostaa osinkoina vuodessa: tilikauden liikevaihto – yrityksen pääoma (esim 2500€) – 20% veroja = osinkojen määrä

3. Työnantajamaksut Virossa ja palkoista perittävät maksut

Palkoista perittävät maksut vuonna 2017:

  • 20% ennakkovero/lähdevero
  • 33% sosiaalivero
  • 0,8% työnantajan työttömyysvakuutus palkoista
  • 1,6% työntekijän palkasta pidätettävä työttömyysvakuutus
  • 2,0% / 3,0% työntekijän palkasta pidätettävä eläkevakuutus (vapaaehtoinen)
  • Veroton kuukausitulo 180 €
  • Minimipalkka 470 €/kk, 2,78 €/h

4. Kuinka paljon on arvonlisävero kun virolainen yritys laskuttaa suomalaista yritystä?

Viron ALV käytännön mukaan arvonlisävero on viennissä 0%. Eli jos virolainen yhtiö myy esim suomalaiselle tai ranskalaiselle yhtiölle palveluitaan laskuun kirjoitetaan VAT 0%. Jos taas sama virolainen yhtiö myy palveluitaan toiselle virolaiselle yhtiölle ja myyvä yritys on arvonlisäverojärjestelmään rekisteröity, tulee myyvän yhtiön lisätä laskuun 20% arvonlisäveroa valtiolle tilitettäväksi.

5. Kuinka yrityksiä verotetaan Virossa?

  • Vero liikevoitosta on 0%.
  • Osinkovero on 20%.
  • Tulovero on ei-progressiivinen tasavero 20%.
  • Viron ALV-vero on 20%. Yrityksen tulee rekisteröityä ALV-velvolliseksi vasta kun tilikauden liikevaihto ylittää 16 000 €.

Tutustu tarkemmin Viron verotukseen tästä.

6. Voiko Suomessa käytetyt ravintola-, auto ym. kulut vähentää Viron verotuksessa?

Verovapaita edustuskuluja voi olla maksimissaan 32 €/kk.
Mutta jos sinulla on esim. ravintolalasku ja lounastit liikekumppanisi kanssa, voi laskusta vähentää 50% verovapaasti.
Laskun toisesta puolikkaasta, eli sinun osasta, tulee maksaa veroja 66,25%.
Jos edustuskulut ylittävät 32 €/kk, niin ylimenevästä summasta tulee maksaa tulovero 25% (summa/80*20).

Auton kulut voi laittaa yhtiön piikkiin, jos yhtiöllä on auto. Työajoista tulee pitää ajopäiväkirjaa. Jos ajopäiväkirjaa ei pidetä, tulee maksaa veroja min 179 €/kk.
Jos kyseessä on sinun henkilökohtainen auto, voi yhtiö maksaa sinulle työajoista kilometrikorvausta 0,3 €/km ajopäiväkirjan mukaan. Mitään muita autokuluja siinä tapauksessa ei voi vähentää verotuksessa. Maksimissaan veroton kilometrikorvaus voi olla 335 €/kk.

7. Miksi suomalaiset perustavat yrityksiä Viroon?

Viroon perustetaan yritys, koska:

  • Yritysvero liikevoitosta on 0%
  • Alhaisemmat työvoimakustannukset
  • Viron talous on Euroopan vakaimpia ja kasvaa tasaisesti
  • Asenne yrittäjyyttä kohtaan on Suomea myönteisempi
  • Virolainen yritys voi myydä palvelujaan myös Suomeen ja saavuttaa merkittävän kilpailuedun

Silver Bank:n perustaja Erki Selling vastaa:

Syitä siihen miksi suomalaiset aloittavat yritystoiminnan Virossa on erilaisia. Jokainen liikeidea voi olla erilainen, mutta jokaisen yrityksen eri toiminnoissa löytyy varmasti vaiheita joita pystytään edullisemmin suorittamaan virolaisen yhtiön kautta.

Oman kirjanpitoyhtiöni ansiosta olen jatkuvasti kartoittamassa suomalaisasiakkaiden tarpeita sekä kehittämässä toimintasuunnitelmia miten pystytään optimoimaan voitot. Yleisimpiä syitä yritystoiminnan siirtämiseksi Viroon ovat kuitenkin henkilöstökustannukset, tuotanto-/alihankintakustannukset sekä verotus.

Ulkomailla yhtiön perustaminen kuulostaa yleensä vaikealta. Lainsäädäntöä ei tunneta, epävarmuus jokaisella askeleella, myös kaikki turhat ilmoitukset ja kirjeet vaativat viralliset käännökset, sekä lukuisia muita kysymyksiä, jotka aiheuttaa päänvaivaa ja stressiä. Juuri sitä varten kannattaa aloittaa tiivis yhteistyö tilitoimiston kanssa, jossa otetaan huomioon kaikki asiakkaan tarpeet eikä ainoastaan peruskirjanpito.

Käytännössä yritystoiminnan aloittaminen Virossa on kuitenkin helpompaa. Virossa on mahdollisuus ostaa valmisyhtiö, jossa kaikki perustamisvaiheet on jo hoidettu puolestasi. Tällaisen valmisyhtiön hinnat ovat alkaen 500 EUR. Ostotapahtuma suoritetaan aina notaarilla, joka vahvistaa uuden omistajan, hallituksen sekä tietysti yrityksen uuden nimen. Haluan painottaa, että yhtiön hallitus on elin, joka on vastuussa koko yritystoiminnasta. Pienissä yhtiöissä hallituksessa on tyypillisesti vain yksi jäsen, jonka toiminta käytännössä tällöin vastaa Suomen toimitusjohtajaa. Yrityskaupan yhteydessä tehdyt muutokset rekisteröityvät viiden päivän aikana Yritysrekisterissä ja sen jälkeen on käytävä pankissa avaamassa henkilökohtaiset nettipankin tunnukset.

Yleisin yritysmuoto Virossa on rajavasuuyhtiö eli OÜ (osaühing), jonka osuuspääoma on minimissä 2500 EUR. Yritystä ostettaessa on huomioitava, että uusi yhtiö ei ole automaattisesti alv-velvollinen. Mikäli alv-velvollisuus on tarpeellinen niin on erikseen käytävä verottajalla täyttämässä muutama lomake.

Jos yritystoiminta ei lähde käyntiin heti yrityskaupan jälkeen, niin kirjanpito on ainoa toiminta, mikä on pidettävä ajantasalla. Alv-velvollisen on tehtävä veroilmoitukset kuukausittain, vaikka tapahtumia ei olisi ollenkaan. Samoin tilinpäätös on esitettävä oikea-aikaisesti ja ensimmäinen tilikausi voi olla enintään 18 kk pituinen. Näistä toiminnoista huolehtii tietysti kirjanpitäjä.

Säästöä henkilöstökustannuksissa pystyy hyödyntämään monella eri tavalla. Yleisintä on virolaisen työvoiman käyttö Suomessa. On kuitenkin huomioitava, että vaikka kyse on virolaisesta työntekijästä, joka työskentelee Viron yhtiössä, niin Suomessa työskentelevälle henkilölle on kuitenkin maksettava alan TES:n mukaista palkkaa.

Verotuksessa on huomioitava kiinteä tuloveroprosentti (20%) ja henkilöstökustannukset, joista jälkimmäiset ovat yht. 34,4% bruttopalkasta. Suurin verotuksellinen hyöty on kuitenkin varmaan siinä, että Viron yritysverotuksessa ei veroteta jakamatonta voittoa. Tuottoisille yhtiöille, jotka ovat valmiit jättämään voittovarat yritykseen, juuri tämä on ollut ratkaiseva tekijä.

8. Miten saan yritykseni Viron markkinoille?

Siihen on monta eri tapaa.

Jos mietit tuotannon siirtämistä Viroon, voit aloittaa alihankinnalla. Voit esimerkiksi tilata ensimmäiset erät virolaiselta alihankkijalta, jollain sinulla on mahdollista saada tuntumaa maan osaamiseen ja hintatasoon.

Jos haluat myydä tuotteitasi Viroon, voit aloittaa sopivan agentin tai myyntiedustajan etsimisellä. Toki olisi hyvä tehdä myös markkinakartoitus.

9. Voinko perustaa suomalaiselle yritykselleni sivuliikkeen Viroon ja mitä asiapapereita siihen vaaditaan?

Sivuliikkeen perustaminen onnistuu. Siihen vaaditaan seuraavia asiapapereita:

    • virallinen vahvistettu kaupparekisteriote Suomen kaupparekisteristä;
    • sivuliikkeen johtajan valtuuden todistava valtakirja;
    • vahvistettu yhtiöjäjestys;
    • sivuliikeen toimiala ja yhteystiedot.

 

Yhtiön nimeksi tulee ”Firmasi nimi Eesti Filiaal”.

10. Jos yhtiön kaikki omistajat asuvat Suomessa, voiko sen takia virolaiselle yritykselle muodostua kiinteä toimipaikka Suomeen?

Kyllä voi. Suomen verottaja sanoo seuraavaa: Ulkomailla toimivalle yritykselle katsotaan muodostuvan kiinteä toimipaikka Suomeen aina, jos yrityksen johto ja hallinto hoidetaan Suomessa kiinteästä liikepaikasta käsin. Yrityksen johtaminen on olennainen osa yrityksen liiketoimintaa, eikä sitä voida pitää esimerkiksi avustavana tai valmistelevana toimintana.

Jos halutaan välttää verojen maksamista Suomeen kiinteästä toimipaikasta, tulisi yrityksen omistuksesta olla 51% Suomen ulkopuolella.

11. Onko mahdollista, että virolaisen yhtiön omistajien nimi-/henkilötietoja ei tulisi julkisiin rekistereihin?

Yhtiön omistajat ja hallituksen jäsenet tulevat julkisiin rekistereihin. Viron kaupparekisteri lyötyy osoitteesta www.rik.ee. Sieltä voi jokainen tarkistaa ilmaiseksi yrityksen hallituksen jäsenet ja prokuraattorin. Samasta osoitteesta voi jokainen tarkistaa pientä korvausta vastaan myös yrityksen omistajat.

12. Virolaisen yhtiön yhtiöjärjestys

Alla yleisimmin käytetty virolaisen rajavastuuyhtiön yhtiöjärjestys suomeksi käännettynä:

YHTIÖJÄRJESTYS

1. Rajavastuuyhtiön toiminimi on Esimerkki OÜ
2. Rajavastuuyhtiön sijaintipaikka on: Tallinna
3. Rajavastuuyhtiö voi toimia kaikilla toimialoilla, jotka eivät ole lailla kiellettyjä.
4. Rajavastuuyhtiön vähimmäispääoma on 2500 (kaksituhatta ja viisisataa) euroa ja enimmäispääoma on 10 000 (kymmenentuhatta) euroa.
5. Osuuksista voidaan maksaa rahana tai apporttiomaisuutena. Apporttiomaisuuden arvon määrittää yhtiön hallitus. Arvon määritys tapahtuu liiketoimintalain 143 §:ssä säädetyssä järjestyksessä.
6. Osuuksista voidaan maksaa ylikurssilla.
7. Kun rajavastuuyhtiö puretaan, suoritetaan maksut rahana tai apporttiomaisuutena.
8. Rajavastuuyhtiön hallituksessa on yhdestä kuuteen jäsentä. Yhtiötä edustaa jokainen hallituksen jäsen erikseen. Hallituksen päätösvaltaan kuuluvat muun muassa seuraavat oikeustoimet: lainojen antaminen, kiinteän omaisuuden ostaminen, kiinteän omaisuuden myyminen, kiinteän omaisuuden rasittaminen, yritysten osuuksien ja/tai osakkeiden ostaminen ja myyminen.
9. Rajavastuuyhtiön tilikausi on kalenterivuosi (01.01 – 31.12)

Vahvistettu 09.01.2015

Viron kielinen alkuperäinen versio:

PÕHIKIRI

1. Osaühingu ärinimi: Esimerkki OÜ
2. Osaühingu asukoht: Tallinn
3. Osaühing võib tegutseda tegevusaladel, millel tegutsemine ei ole seadusega keelatud.
4. Osaühingu osakapitali minimaalne suurus on 2500 (kaks tuhat viissada) eurot ja maksimaalne suurus on 10 000 (kümme tuhat) eurot.
5. Osa eest tasumine võib olla rahaline või mitterahaline. Mitterahalise sissemakse väärtuse hindab osaühingu juhatus ja kontrollib audiitor vastavalt  äriseadustikus 143 § sätestatule.
6. Osaühingul on õigus lasta osasid välja hinnaga, mis ületab nende nimiväärtuse (ülekurss).
7. Osaühingu likvideerimisel võib väljamakseid teha nii rahas kui muus varas.
8. Osaühingut ja esindab juhatus, mis koosneb ühest kuni kuuest liikmest. Osaühingut võib kõikides õigustoimingutes esindada iga juhatuse liige.
Juhatuse pädevusse kuulub otsuste tegemine järgmiste tehingute sooritamisel:
laenude andmine, kinnisvara omandamine, kinnisvara võõrandamine, kinnisvara koormamine, ettevõtete osade ja/või aktsiate omandamine ja võõrandamine.
9. Osaühingu majandusaasta on kalendriaasta (01.01 – 31.12)

Kinnitatud 09.01.2015

13. Mitkä ovat Viron eri yhtiömuodot?

Viron yhtiömuodot ovat melkein samat kuin Suomessa:

  • Rajavastuuyhtiö (osaühing tai OÜ) – vähimmäispääoma 2500 euroa; osuuksien nimellisarvo vähintään 1 euro.
  • Osakeyhtiö (aktsiaselts tai AS) – vähimmäispääoma 25 000 euroa; osakkeiden nimellisarvo vähintään 0,10 euroa. Osakkeet on rekisteröitävä ja kirjattava Viron Arvopaperikeskuksen keskusrekisteriin.
  • Avoinyhtiö (täisühing tai TÜ).
  • Kommandiittiyhtiö (usaldusühing tai UÜ).
  • Itsenäinen elinkeinonharjoittaja (füüsilisest isikust ettevõtja tai FIE).
  • Ulkomaisen yhtiön sivuliike – tarjoaa pysyvästi tuotteita tai palveluja omalla nimellään, sivuliike ei ole oikeushenkilö. Yritys on vastuussa sivuliikkeen toiminnasta juontuvista velvoitteista.

14. Voiko virolaiselle yritykselle rekisteröidä aputoiminimen?

Ei voi, koska Viron laki ei tunne aputoiminimi -käsitettä. Yhtiölle voi kuitenkin rekisteröidä tavaramerkin patenttivirastossa, ja rekisteröinti voi viedä aikaa vuoden tai kauemmin. Kaupparekisteriin voi rekisteröidä yhtiölle kuitenkin vain yhden nimen.

15. Milloin tulee tehdä virolaisen yrityksen tilinpäätös?

Edellisen vuoden tilinpäätös tulee jättää Viron kaupparekisteriin 30.6. mennessä (jos tilikausi on kalenterivuosi). Yhtiön ensimmäinen tilikausi voi kuitenkin olla maksimissaan 18 kk pitkä.

16. Onko mahdollista perustaa Viroon yritys ja toimia sen kautta Suomessa?

Virolaisella yrityksellä voi toimia Suomessa, mutta tietyissä tapauksissa voi yritykselle muodostua kiinteä toimipaikka Suomeen. Siinä tapauksessa kiinteän toimipaikan verotus ja maksut menevät Suomen lakien mukaan ja tulee täyttää Suomen viranomaisille Y1 -lomake.

17. Onko mahdollista perustaa Viroon yritystä, joka omistaa Suomessa kiinteistöjä ja lainoitus yrityksen ja/tai kiinteistöjen omistukseen hoidettaisiin Viron kautta?

Kun kyseessä on kiinteistöjen omistus Suomessa, muodostuu kiinteä toimipaikka Suomeen erittäin helposti. Vaikka kiinteää toimipaikkaa ei muodostuisikaan Suomeen, on kuitenkin kiinteistöjen vuokraamisesta ja myynnistä saaduista tuloista maksettava veroa Suomeen. Asunto-osakkeissa näin kuitenkaan yleensä ei ole.
Virosta voi kyllä kysyä lainoitusta, mutta useasti ainakaan aluksi lainaa ei saa helpolla, varsinkin kun on kyseessä uusi yhtiö ja jos ei ole antaa lisätakuita.

18. Miksi Virossa tarjotaan valmisyhtiötä uuden perustamisen sijaan?

Valmisyrityksen hankkiminen Virosta on yleisin tapa aloittaa yritystoiminta Virossa. Yrittäjä voi aloittaa yritystoiminnan välittömästi notaarin vahvistettua kauppakirjan. Valmisyrityksemme on rekisteröity Viron kaupparekisteriin ja niillä on valmiiksi y-tunnus. Yrityksillä ei ole harjoitettu mitään liiketoimintaa.

Meidän tarjoamien valmisyritysten nimissä ei ole harjoitettu mitään liiketoimintaa, joten niillä ei ole velkoja tai velvoitteita. Tämä vahvistetaan notaarilla tehtävässä kauppakirjassa ja valmisyrityksen ostaminen Virosta on huomattavasti turvallisempaa kuin esimerkiksi Suomesta.

Valmisyrityksen perustamisen hyödyt ovat lyhykäisyydessään seuraavat:

Nopeus: Valmisyhtiö on jo rekisteröity yritys, eikä sinun tarvitse odottaa useita viikkoja yhtiön rekisteröitymistä Viron kaupparekisteriin
Ei tarvitse maksaa osakepääomaa itse: Valmisyhtiöissä (rajavastuuyhtiö) osakepääoma 2500 € on jo maksettu, joten sinun ei tarvitse hankkia itse tätä pääomaa rekisteröidäksesi yrityksen nimiisi
Valmis pankkitili: Yritykselläsi on heti valmis pankkitili. Jos perustaisit yhtiön tyhjästä, joutuisit ensin odottomaan yrityksen rekisteröitymistä, ennen kuin voit avata pankkitilin
Uuden yrityksen perustaminen Viroon on kalliimpaa: Jos sinulla ei ole virolaista ID -korttia joudut jokatapauksessa käyttämään asiamiestä yrityksen perustamisessa, mikä tulee loppujen lopuksi kalliimmaksi kuin valmisyhtiön osto
Valmisyritykset ovat aina puhtaita, toisin kuin usein Suomessa: Virolaisia valmisyhtiöitä kauppaavat yritykset elävät tästä bisneksestä eikä niillä ole tarvetta myydä huonoja velkaisia yhtiöitä. Yhtiön puhtaus varmistetaan vielä ennen kaupantekoa notaarin toimesta, joka antaa sinulle vakuuden että ostat täysin puhtaan yrityksen.

19. Voinko olla varma, että valmisyhtiö on täysin puhdas, eli sillä ei ole harjoitettu aikaisempaa liiketoimintaa?

Kyllä varmasti voit. Meidän yksi tärkeimmistä liiketoimistamme on valmisyhtiöiden myynti, ja olemme tehneet sitä pitkään. Jos emme myisi täysin puhtaita yrityksiä, maineemme olisi mennyt ja olisimme varmasti jo joutuneet sulkemaan ovemme. Myytävien yhtiöiden taustan voit itse tsekata kaupparekisteristä www.rik.ee. Myöskin notaarissa solmittavassa yrityksen osto-myyntisopimuksessa on maininta, että yhtiöllä ei ole harjoitettu mitään aikaisempaa liiketoimintaa. Mutta jos tämä ei vakuuta sinua, autamme sinua mielellämme perustamaan täysin uuden yhtiön Viroon. Kysy lisää!

20. Milloin virolaiselle yritykselle tulee tehdä tilintarkastus?

Tilintarkastuksen (tai ns. ”tarkastuksen”, viroksi ülevaatus) tekeminen on pakollista, jos yrityksesi (OÜ) vastaa vähintään kahteen allaolevista ehdoista:

Ehdot Tilintarkastus Tarkastus
Liikevaihto yli 4000000 € yli 1600000 €
Omaisuus taseessa yli 2000000 € yli 800000 €
Työntekijöiden määrä 60 hlö 24 hlö

Tilintarkastuksen tekeminen on pakollista, jos yrityksesi vastaa vähintään yhteen allaolevista ehdoista:

Ehdot Tilintarkastus Tarkastus
Liikevaihto yli 12000000 € yli 4800000 €
Omaisuus taseessa yli 6000000 € yli 2400000 €
Työntekijöiden määrä 180 hlö 72 hlö

Osakeyhtiölle (AS) tulee tehdä tilintarkastus joka vuosi.

21. Miten voin hakea virolaiselle yritykselle yritystukea?

Yleisimmin starttirahaa voi hakea EAS:stä (Enterprise Estonia, www.eas.ee). Starttilainaa (2000 – 64000 €) voi hakea Kredexistä.

Hakemusta varten tulee yleensä valmistella seuraavat paperit:

  • liiketoimintasuunnitelma
  • omistajan ja muiden avainhenkilöiden CV
  • seuraavan kolmen vuoden ennakoitava budjetti
  • tase ja tulosraportti, jotka ovat max 2 kk vanhoja
  • lista tämänhetkisistä lainoista
  • olemassaolevat luvat ja lisessit

22. Miten saan virolaiselle yritykselle ALV-numeron?

Ensinnäkin tulee ottaa huomioon, että perustettaessa virolaista yhtiötä tai ostettaessa valmisyritys, yhtiöllä ei ole ALV-numeroa, eli yhtiö ei ole arvonlisäverovelvollinen. Se tarkoittaa sitä, että yhtiö laskuttaa ilman ALV:ia, ja ostolaskujen ALV:ia ei voi vähentää. Arvonlisäverovelvollisuuden raja on 16000 €/vuosi.

ALV-numeron saamiseksi tulee verottajan toimistolla täyttää henkilökohtaisesti kyseinen hakemus. Verottaja antaa päätöksen tai kysyy lisäkysymyksiä seuraavan 5:n päivän aikana. Kun yhtiön omistaja on ulkomaalaistaustainen, kysyy verottaja lisäkysymyksiä 90% todennäköisyydellä. ALV-numeroa haettaessa olisi hyvä, että yhtiöllä olisi näyttää oikeaa liiketoimintaa Virossa. Viron verottaja on ollut viime aikoina tiukka ALV-numeron myöntämisessä.

Tietyissä tapauksissa tulee virolaisyhtiön hakeutua Suomeen arvonlisäverovelvolliseksi.

23. Miten saan yritykselleni EORI-numeron?

EORI-numero haetaan Viron verottajalta. Verottajalla voi tehdä myös valtakirjan, jolla kirjanpitäjä valtuutetaan tekemään tullauksia EORI-numerolla.

EORI-numero on EU:n ulkopuolelta tulevien tavaroiden tullaamiseen tarvittava Economic Operators Registration and Identification number.

24. Miten saan itselleni virolaisen ID-kortin eli henkilökortin?

Virolaisella henkilökortilla pystyt helposti asioimaan netissä, esim muuttamaan yrityksesi yhtiöjärjestystä, muuttamaan firmasi osoitetta, allekirjoittamaan tilinpäätöksen jne. Kortilla voit myös digiallekirjoittaa sopimuksia, kun toimit virolaisten yhteistyökumppaneiden kanssa.

Voit hakea henkilökorttia, kun sinulla on rekisteröity asuinpaikka Virossa. Saat rekisteröidyn asuinpaikan, kun vuokraat tai ostat Virosta asunnon. Autamme sinua mielellämme henkilökortin hakemisessa!

25. Kannattaako minun tilata itselleni Viron e-kansalaisuuskortti (e-Residency card)?

Kyllä kannattaa, jos suunnittelet harjoittaa liiketoimintaa Virossa. E-kansalaisuuskortilla (e-Residency card) voit käyttää  Viron valtion sähköisiä palveluita, mm. kirjautua kaupparekisteriin. Korttia voi käyttää myös pankkiin kirjautumisessa. Ja jos päätät tulevaisuudessa muuttaa Viroon, niin muutto sujuu helpommin, koska Viron valtio on jo myöntänyt sinulle Viron henkilötunnuksen. Kortti tilataan täältä. Kortista tulee maksaa valtiolle 100 € ja se valmistuu noin 1-2 kuukaudessa. Kortin voi tilata noudettavaksi Viron suurlähetystöön Helsinkiin tai johonkin muuhun Viron suurlähetystöön.

26. Miten voin lopettaa virolaisen yritykseni?

Yhtiön lopettamiseksi ja yritystoiminnan päättämiseksi tulee tehdä lopettamishakemus, josta näkyy, kuka on yhtiön liiketoiminnan lopettaja. Sitten liiketoiminnan lopettaja laittaa ilmoituksen Valtion Virallisiin tiedotuksiin (www.ametlikudteadaanded.ee), josta ilmenee, että yhtiö lopetetaan. Samana päivänä tulee tehdä myös tilinpäätös ja tase, josta selviävät yhtiön velat. Tämän jälkeen tulee odottaa 6 kk, jotta esimerkiksi mahdolliset velkojat voivat esittää esittää vaatimuksia. Tämän jälkeen lopullisen osingon voi nostaa yhtiöstä sen jälkeen, kun osingosta on maksettu tulovero. Tätä ennen pitää myöskin osakepääoma olla maksettu yhtiöön, jos sitä ei ole vielä maksettu.

Virolaisen yrityksen likvidointi on samankaltainen prosessi, kuin on Suomessa selvitystila.

27. Miten voin avata virolaiselle yritykselleni pankkitilin?

Virolaiset pankit ovat vuosien saatossa koko ajan tiukentaneet tilinavaamiseen liittyvää politiikkaansa liittyen EU:n ja USA:n säätämiin terrorismin ja rahanpesun vastaisiin lakeihin. Pankeilla on käytössä Know your customer (KYC) -prosessi, jonka pohjalta pankki päättää, avaavatko he tilin tai ei. Usein kannattaa hakea ennakkopäätös pankista tilinavaamisen suhteen. Pankki myös veloittaa 200 € tilinavaamisesta, jos asiakkaalla ei ole Viron ID-korttia. Kun antaa pankille riittävät ja vakuuttavat lähtötiedot, tilinavaaminen yleensä onnistuu.

28. Mitä tulisi ottaa huomioon muuttaessani Viroon?

Muutossa tulee ottaa huomioon monia eri asioita, varsinkin silloin, kun kyseessä on toiseen maahan muutto. Kuitenkin Suomesta Viroon muuttaminen on suhteellisen helppoa, koska molemmat ovat EU-maita. Muutettaessa tulisi kuitenkin huomioida mm. seuraavia asioita:

  • Suomen kansalaisen kolmen vuoden sääntö
  • Suomen sosiaaliturvan mahdollinen katkeaminen
  • Suomessa oleskelun 6 kk sääntö
  • Viron ID-kortin hakeminen ja hakeutuminen verovelvolliseksi Viroon

Virolaisyhtiön verojen maksu Suomeen

29. Osakeyhtiön kotipaikka Virossa, kiinteä toimipaikka Suomessa

Virossa toimiva yhtiö maksaa 20% yrityksistä ulos maksamistaan voitoista veroa. Suomessa oleva kiinteä toimipaikka maksaa Suomen-tuloksestaan 20% veroa.

30. Osakeyhtiön kotipaikka Suomessa, kiinteä toimipaikka Virossa

Suomessa toimiva yhtiö maksaa 20% veroa tuloksestaan, suomalainen osakas maksaa osingoista pääoma-/osinkoveroa. Virossa toimiva kiinteä toimipaikka ei maksa veroa, jos rahaa ei oteta kiinteästä toimipaikasta ulos. Jos rahaa otetaan ulos tai siirretään Suomeen, yritys maksaa 20% yhteisöveroa.

31. Yhtiön kotipaikka Virossa, ei kiinteää toimipaikkaa Suomessa

Ei maksa Suomeen veroa, mutta työn teettäjä on esimerkiksi rakennusalalla velvollinen perimään 13% tai 35% lähdeveron maksamastaan työkorvauksesta, ellei yrityksellä ole nollaveron lähdeverokorttia tai yritys ei ole hakeutunut ennakkoperintärekisteriin. Virolainen yhtiö voi hakea kuitenkin lähdeverot takaisin. Yhtiö maksaa Viroon 20% veroa, jos osakas ottaa tuloja ulos yrityksestä.

32. Yhtiön kotipaikka Suomessa, ei kiinteää toimipaikkaa Virossa

Ei maksa Viroon veroa. Maksaa Suomeen 20% prosenttia yhteisöveroa tuloksestaan ja lisäksi osakas maksaa osingoista mahdollisesti pääoma-/osinkoveroa.

33. Emoyhtiö-tytäryhtiö-rakenne

Suomessa toimiva tytäryhtiö maksaa 20% prosenttia tuloksestaan veroa. Tytäryhtiön emoyhtiölle maksamasta osingosta ei peri veroa Suomi eikä Viro. Virossa toimiva tytäryhtiö maksaa yhteisöveroa 20% Viroon, kun se jakaa osinkoa suomalaiselle emoyhtiölle. Suomen emoyhtiö ei maksa Suomessa veroa osingoista.

Työntekijän verojen maksu Suomeen

34. Yrityksen kotipaikka Virossa, ei kiinteää toimipaikkaa Suomessa

Työntekijä ei maksa veroa Suomeen, jos kyseessä lyhyt, alle puolen vuoden keikka. Hän maksaa Viroon 20% veron. Jos työntekijä oleskelee Suomessa yli 6 kuukautta, hän maksaa yleensä Suomessa tehdystä työstä veroa Suomeen.

35. Yrityksen kotipaikka Suomessa, ei kiinteää toimipaikkaa Virossa

Suomessa asuva työntekijä maksaa tuloverot normaalisti Suomeen, jos hän oleskelee Virossa korkeintaan 183 päivää vuodessa.

36. Yrityksen kotipaikka Virossa, Suomessa kiinteä toimipaikka

Suomessa väliaikaisesti työskentelevä työntekijä maksaa Suomeen 35% lähdeveroa. Verovähennys 510 euroa kuukaudessa tai 17 euroa päivässä, jos oleskelu kestää Suomessa alle puoli vuotta. Viro poistaa kaksinkertaisen verotuksen, jos samaa tuloa verotetaan myös Virossa.

37. Yrityksen kotipaikka Suomessa, Virossa kiinteä toimipaikka

Virossa väliaikaisesti työskentelevä suomalainen työntekijä maksaa Suomeen veroa progressiivisen verotuksen mukaan, jos työ Virossa kestää alle puoli vuotta. Lisäksi maksetaan vero Viroon, ja kaksinkertainen verotus poistetaan Suomessa.

38. Yrityksen kotipaikka Virossa, Suomessa kiinteä toimipaikka

Työntekijä maksaa veroja Suomeen kuten tavallinen palkansaaja, jos työskentely ja oleskelu Suomessa kestää yli puoli vuotta, eli hän on yleisesti verovelvollinen. Muuten häneltä peritään lähdeveroa.

39. Yrityksen kotipaikka Suomessa, Virossa kiinteä toimipaikka

Työntekijä maksaa veroja Viroon 20%, jos työskentely Virossa kestää yli puoli vuotta. Suomeen ei yleensä makseta veroa Viron palkasta, jos oleskelu Virossa johtuu työstä.

40. Suomen kansalainen ja kolmen vuoden sääntö

Jos olet Suomen kansalainen ja muutat Viroon, olet yleensä Suomessa yleisesti verovelvollinen muuttovuoden ja kolmen seuraavan vuoden ajan (ns. kolmen vuoden sääntö). Yleinen verovelvollisuus voi tänä aikana vaihtua rajoitetuksi verovelvollisuudeksi vain, jos vaadit sitä itse ja pystyt osoittamaan, ettei sinulla ole verovuoden aikana enää olennaisia siteitä Suomeen.

Olennaisia siteiteitä ovat:

  • Suomeen jää puoliso tai asunto.
  • Suomeen jää muu kiinteistö kuin kesähuvila.
  • Kuulut edelleen Suomen sosiaaliturvaan.
  • Harjoitat liiketoimintaa Suomessa.
  • Työskentelet Suomessa.

Henkilöstövuokraus

41. Yrityksen kotipaikka Virossa, vuokraa Virosta työntekijöitä Suomeen yritykselle, jonka kotipaikka on Suomessa

Virolainen työvoimanvuokrausta harjoittava yhtiö ei maksa veroa Suomeen, jos sillä ei ole täällä kiinteää toimipaikkaa. Virolaiset vuokratyöntekijät maksavat Suomeen veroa palkastaan.

Nämä ratkaisevat:

Kiinteä toimipaikka
• Kiinteä toimipaikka muodostuu, jos yhtiöllä on Suomessa epäitsenäinen edustaja, pysyvä toimisto tai muu pysyvä liikepaikka. Yli puoli vuotta kestävä yksittäinen rakennusurakka tai toisiinsa liittyvät urakat muodostavat virolaisyhtiölle kiinteän toimipaikan.
• On verotuksessa kuin riippumaton yhtiö. Maksaa veroa tuloista, jotka vastaava yhtiö tuottaisi Suomessa.
• Kiinteä toimipaikka ei muodostu, jos toiminta on valmistelevaa tai avustavaa, esimerkiksi varasto.
• Toiminimiä koskevat samantyyppiset säännökset kuin yhtiöitä. Viron verosäädökset ovat samankaltaisia kuin Suomessa.

Yrityksen verotus
• Yhtiön on ilmoitettava verotettava tulo oikein. Ulkomaisen yhtiön ei tarvitse maksaa veroa Suomeen, jos kiinteää toimipaikkaa ei muodostu.
• Työn teettäjä Suomessa saattaa olla velvollinen perimään lähdeveron tehdystä työstä.
• Osakeyhtiön lähdevero työkorvauksesta on 13%, yksityisillä liikkeen- tai ammatinharjoittajalla 35%, ellei yhtiö ole ennakkoperintärekisterissä tai sillä ei ole nollaverokorttia.
• Jos kiinteää toimipaikkaa ei muodostu, lähdeveron voi hakea takaisin.

Yleisesti verovelvollinen
• Jos yhtiö on perustettu Suomessa.
• Jos henkilön varsinainen asunto ja koti ovat Suomessa, tai hän asuu maassa yli puoli vuotta.
• Maksaa pääsääntöisesti veronsa Suomeen.

Rajoitetusti verovelvollinen
• Jos yhtiö on perustettu ulkomailla.
• Jos henkilö ei ole yleisesti verovelvollinen. Suomeen maksetaan veroa lähtökohtaisesti vain Suomen-tuloista.
• Jos työnantajalla ei kiinteää toimipaikkaa Suomessa, työntekijän verot vain Viroon.
• Lähdevero on 35%, verovähennys tuloista on 510 euroa kuukaudessa tai 17 euroa päivässä ennen veron perimistä.
• Työntekijä voi vaatia Suomen verotusta, jos vähintään 75% tuloista on Suomesta.
• Suomi voi verottaa Suomessa tehtyä vuokratyötä, jos virolainen yhtiö on vuokrannut työntekijän Suomeen.

Omistajan verotus
• Yhtiön omistaja maksaa veroja osingoista lähtökohtaisesti siihen maahan, jossa asuu.
• Myös maksavan yhtiön kotivaltiolla voi olla oikeus verottaa osinkoa. Viro ei kuitenkaan peri osingoista lähdeveroa.